Gudenå centret

Hyvä kirjoittaa tässä vaiheessa kun reissu on jo kohta ohi, mutta minulta (Elisalta) tämä kirjoittelu ei suju yhtä luontevasti kuin Niinalta :)

Elikkä minun työssäoppimispaikka on nimeltään Gudenå centret. Paikka on palvelutalo, jossa on yhteensä 60 asukasta. Talossa on 4 "osastoa" joista yksi on tarkoitettu nuorille, joilla on jonkinnäköisiä mielenterveys ongelmia kuten skitsofreniaa ja pahaa masennusta. Tämä osasto kuitenkin on yksittäinen eikä ole yhteyksissä muihin osastoihin millään tavalla.
Muut kolme osastoa ovat tarkoitettu pääosin vanhuksille muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Tällä osastolla jolla itse työskentelen on 16 asukasta. Heistä vain kolme selviävät ilman päivittäistä avustusta. Suurella osalla on taustalla muistisairaus, jonka takia he tarvitsevat ympärivuorokautista apua. On myös niitä harvoja joilla on esimerkiksi toispuolihalvaus tai jokin muu sairaus joka vaatii jatkuvaa hoitoa ja apua.
Hyvä esimerkki tällaisesta tapauksesta on mies jolla on MS-taudin kaltainen sairus jota hoidetaan lääkekannabiksella. Tästä syystä hän tarvitsee ympärivuorokautista huolenpito. Myös hänen liikkuminen on heikkoa taudin etenemisen takia, jonka takia häntä tulee avustaa esimerkiksi pyörätuoliin siirtymisessä.

Jokaisella asukkaalla on oma asunto jossa on keittiön ja olohuoneen yhdistelmä, kylpyhuone ja makuuhuone. Yhdessä huoneessa asuu pariskunta, mutta asunto ei silti eroa muista asunnoista millään tavalla.

Ohjaajani kertoi ensimmäisenä päivänä kuinka tärkeää tällä tanskassa on ajatus siitä, että tämä on asukkaiden koti ja olemme täällä tavallaan heidän vierainaan. Tämä kertoo jo jotain siitä miten paljon täällä kunnioitetaan asukkaan itsemääräämisoikeutta. Tämä ilmenee myös siten, että talossa on ulko-ovet auki koko päivän, eikä kukaan estä jos asukas haluaa lähteä ulos, ellei kyseessä ole pahasti dementoitunut henkilö. Monet asukkaat käyvätkin yksin kaupungilla ostoksilla, koska suurinosa heistä kykenee siihen itsenäisesti.

Hoitotyö täällä Tanskassa ei eroa paljoakaan Suomen hoitotyöstä. Pieniä eroja toki on.
Olen huomannut, että vanhusten ihoa ei juurikaan hoideta edes suihkun jälkeen! Ellei hänellä satu olemaan jo ihorikkoja.
Huomioni kiinnittyi myös siihen, että asuntojen ovet ovat öisin lukossa ja ne avataan kun aamuvuorolaiset menevät osastolle raportin jälkeen, en ole törmännyt tähän Suomessa.
Suurin yllätys oli pari sänkyä, jotka kääntävät asukkaan ison lakanan avulla, hoitajien selät säästyvät koska ei tarvitse kun painaa nappia kaukosäätimestä. Tosin tämä ei ehkä ole kaikkein inhimillisin vaihtoehto asukkaan kannalta jos kyseessä on dementikko, joka ei ymmärrä mistä on kyse ja taistelee vastaan minkä ehtii.
Jokaisessa huoneessa on myös katosta roikkuva nosturi.

Talossa on myös kuntosali joka on erikoistunut toispuolihalvauksiin, joten ympäri kaupunkia sijaitsevista palvelutaloista toispuolihalvaantuneet tulevat tänne kuntoutumaan parikertaa viikossa.

Pihaa koristaa suuri puutarha jossa asukkaat voivat kävellä ja rentoutua.
Pihalla asuu myös aitauksessa iso lihava pupu jota asukkaat saavat hoitaa ja ruokkia. Harmikseni pupu on sen verran aktiivinen koostaan huolimatta, että en saanut hyvää kuvaa siitä :D

Olen päässyt kolmena päivänä assistentin kanssa. Kerromme erillisessä kirjoituksessa mistä on kyse. Viimeisenä päivänäni pääsen myös fysioterapeutin mukaan muutamaksi tunniksi.

Eli suurimmaksi osaksi olen tehnyt perushoitotyötä, siivonnut, toteuttanut lääkehoitoa sekä hoitanut paria pientä haavaa ja jakanut lääkkeitä päivinä jolloin olen ollut assistentin kanssa. Saa nähdä mitä fysioterapeutti keksii :)

Tässä vielä muutamat kuvat työpaikasta:

                                         
         
Ps. sain kokeilla hierovaa tuoli tauolla :D